Baana Hervantaan

eli Ratikka on pyöräilyhanke, osa 3

Raitiotien rakentaminen on ainutkertainen tilaisuus luoda huippuluokan pyöräilyn pääväylä keskustan ja Hervannan välille. Raitiotien rakentamiskustannuksissa ei ole huomioitu pyörätien kustannuksia. Pyörätie tulee rakentaa raitiotien rakentamisen yhteydessä.

Raitiotien yhteydessä on suunniteltu myös pyörätiet olemassaolevien pyöräteiden tilalle. Ratikan rakentaminen kuitenkin paikoin jopa huonontaa nykyisiä pyöräteitä, eikä korvaavia yhteyksiä rakenneta ratikan budjetista.

Laadukas pyörätie on Pyöräliikenteen suunnitteluohjeen mukaisesti turvallinen, suora, jatkuva, vaivaton ja miellyttävä. Hyvä pyörätie on eroteltu sekä autoliikenteestä että jalankulusta. Risteykset ajoratojen kanssa tulee tehdä pyöräilijän turvallisuutta korostaen, mutta pyöräilyn sujuvuutta heikentämättä. Laadukas pyörätie on niin leveä, että kaksi pyöräilijää mahtuu kulkemaan samaan suuntaan rinnakkain. Pyörätiellä ei ole kulkua hidastavia tai suunnistamista haittaavia mutkia tai mäkiä. Laadukas pyörätie houkuttelee kulkemaan arkimatkat pyörällä.

Nykyinen keskustasta Hervantaan kulkeva pyöräväylä sisältää matkaa turhaan pidentävää kiertelyä ja liian jyrkkiä mäkiä, jotka ovat jopa este huonokuntoisille. Jotta pyöräily Hervannan ja keskustan työpaikka-alueiden välillä olisi kilpailukykyinen vaihtoehto muiden liikennemuotojen rinnalla, reitin on oltava erittäin laadukas. Yhdistämällä työt ratikan rakentamiseen voidaan vähentää muulle liikenteelle aiheutuvia haittoja ja säästää kustannuksissa. Siksi Tampereen polkupyöräiljät ry:n tavoitteena on, että Baana Hervantaan rakennetaan yhtä aikaa ratikan kanssa.

Ratikka on pyöräilyhanke -kirjoitussarjan seuraavassa osassa käydään baana läpi osuus osuudelta. Lue myös edelliset osat.

Tämä teksti on myös ensimmäinen osa kuntavaaleja pohjustavaa Teesit 2017 -kirjoitussarjaa.

Jäähyväiset reunakiville

Tampereen yhdyskuntalautakunta hyväksyi 24.1.2013 uuden reunakivien ja keskisaarekkeiden suunnitteluohjeen. Pyöräilijöiltä tullut palaute on huomioitu hyväksytyssä ohjeessa:

Tyyppiä B käytetään kaikilla pyöräilyn pääreittien pääsuunnissa, tyyppiä C käytetään esteettömyysasiamiehen määrittelemien esteettömyyden erikoistason kohteiden läheisyydessä ja tyyppiä A käytetään kaikissa muissa kohteissa. Lisäksi nykyistä reunakiviohjetta muutetaan niin, että pyöräteiden kohdalla reunakivi lasketaan aina 0-tasoon

Tyypissä B reunakiveä ei pyörätien kohdalla ole lainkaan, tyypeissä A ja C reunakivi on pyörätien kohdalla asennettu samaan tasoon päällysteen kanssa. Lyhyesti: kanttarit ovat historiaa.

Vielä täytyy valvoa, että uutta ohjetta noudatetaan kaikissa suunnitelmissa ja myös käytännössä.

Huomenna torstaina 31.1.2013 kello 16 on Tampereen polkupyöräilijöiden liikennetyöryhmän kokous, jossa käsitellään muun muassa tulevaa rakennustapaohjetta ja nähtävilläolevia katusuunnitelmia. Kokouspaikka on ravintola 931 Kehräsaaressa. Kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Katusuunnitelma palautettiin valmisteluun: vaikuttaminen voi vaikuttaa!

Syyskuun 10. päivä Tampereen kaupunki toi nähtäville joukon katusuunnitelmia. Tampereen polkupyöräilijät teki näihin kaikkiin muistutukset. Ensimmäiset tuolloin esitellyistä katusuunnitelmista tulivat tänään Yhdyskuntalautakunnan käsiteltäviksi. Päätösesityksissä muistutukset oli lähinnä sivuutettu, mistä suivaantuneina minä ja Tapon varapuheenjohtaja Matti Koistinen kirjoitimme Yhdyskuntalautakunnan jäsenille hyvin yksityiskohtaisesti, mitä virheitä päätösesityksissä oli.

Tämänpäiväisessä kokouksessaan Yhdyskuntalautakunta palautti Juvankadun-Santaharjuntien suunnitelman valmisteluun. Liikaa ei kannata toivoa, mutta tästedes lautakunta tuskin hyväksyy huonoja katusuunnitelmia ilman kunnollista poliittista käsittelyä. Parhaimmillaan tämä voi olla uusi alku tamperelaiselle pyöräilysuunnittelulle.

Tästä episodista pitää myös ottaa opiksi. Jatkossa argumentit pitää esittää selkeämmin. Kuvien käyttö muistutuksissa auttaa asian hahmottamista. Suunnittelijoihin ja Yhdyskuntalautakunnan jäseniin pitää olla yhteydessä aktiivisesti ja tarvittaessa antaa valmiit korjausehdotukset epäkohtiin.

Korjaus 24.10.: vain toinen suunnitelmista palautettiin; toiseen jätettiin toivomusponsi paremman toteutuksen toivossa.

Tapon pyöräilypaneelin satoa

Tampereen polkupyöräilijät järjesti eilen 16.10. paneelikeskustelun tamperelaisen polkupyöräilyn tilasta ja tulevaisuudesta. Paikalle saapuivat Vasemmistoliiton Tatu Ahponen, Perussuomalaisten Tiina Elovaara, Tampereen sitoutumattomien Lauri Erma, SDP:n Tarja Jokinen, Kokoomuksen Jouni Jurmu, Piraattipuolueen Harri Kivistö, Kristillisdemokraattien Johan Plomp ja Vihreiden Juhana Suoniemi.

Panelistit vasemmalta oikealle: Erma, Elovaara, Ahponen, Suoniemi, Jokinen, Jurmu, Kivistö, Plomp. Valkoisessa paidassa selin kameraan Lauri Helke.

Paneelin avasi ja puhetta johti Tapon tiedotusvastaava Ritva Asula-Myllynen (kok.). Pohjustukseksi Tapon varapuheenjohtaja Matti Koistinen kertasi lyhyesti, miten Tapon mielestä Tampereesta tehdään hyvän pyöräilyn kaupunki. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän liikennejärjestelmäinsinööri Lauri Helke (kok.) kertoi seudun liikennesuunnittelusta pyöräilyn näkökulmasta: tavoitteena on lisätä pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteistä kulkutapaosuutta merkittävästi. Suurin muutospotentiaali pois yksityisautoilusta on 3-5 kilometrin matkoissa.

Keskustelussa puitiin paljon pyöräilijöiden asennetta ja taitoja. Tampereella pyöräillään jalkakäytävillä paljon enemmän kuin Helsingissä. Osittain kyse on kulttuurissa; Helsingissä ollaan pyöräilyssä tälläkin saralla kymmenen vuotta Tamperetta edellä. Osin kyse on infrastruktuurista: turvattoman tuntuiset ajoradat ja pyörätien näköiset väylät ohjaavat pyöräilijät jalankulkijoiden sekaan. KD:n Plomp kertoi, että Hollannissa pyöräilyopetusta järjestää poliisi yhteistyössä alakoulujen kanssa. Yleisössä ollut Kirsikka Siik (virh.) totesi, että otollisin ikä liikenteessä pyöräilyn oppimiseen on 6-7 vuotta, jolloin matkoja aletaan taittaa yksin. Väylistä parhaaksi, mutta myös kalleimmaksi, todettiin kolmitasoratkaisu, jossa autot, pyörät ja jalankulkijat on reunakivellä erotettu toisistaan. Hämeenkadun pyörämaalausten äidiksikin tituleerattu Jokinen totesi, että katumaalaus on kustannustehokas ja usein riittävä tapa erotella kulkumuodot toisistaan.

Kypärätkin mainittiin: muisteltiin 90-luvun taitteen ekaluokkalaisten saamia pyöräilykypäriä ja sitä, miten lahjakypärä voisi kannustaa lapsia pyöräilemään. Toisaalta todettiin, että kypäräpakko ja kypärän käytön edistäminen vähentävät pyöräilyä, mikä voi tehdä pyöräilystä entistä vaarallisempaa.

Hämeenkatu on Tampereella pitkään ollut pyöräilykeskustelun ydin. Nyt toivottiin, että Hämeenkatu-keskustelu unohdettaisiin ainakin siihen asti, että valmisteilla oleva Hämeenkadun yleissuunnitelma tulee keskusteltavaksi. Hämeenkadulla on ollut liikennemuotojen välisessä taistossa valtava symboliarvo, jonka taakse asiakeskustelu ja muut kehityskohteet ovat jatkuvasti jääneet.

Puolueiden kunnallisvaaliohjelmissa Tampereella pyöräily esiintyy vain osalla puolueista. Useimmilla liikennetavoitteet liittyvät enimmäkseen joukkoliikenteen kehittämiseen ja näiden vaalien talouskysymysten kuninkaaseen, Rantaväylän tunneliin. Tunnelikeskustelua paneelissa yritettiin hillitä, mutta kielloista huolimatta ainakin kolme panelistia mainitsi tunnelin. Panelistien omissa ohjelmissa pyöräily on merkittävässä roolissa, usein ykkösteemana, jolla erotutaan oman listan muista ehdokkaista.

Kunnallisvaaleissa ääni kenelle tahansa panelisteista on ääni pyöräilyn edistämiselle Tampereella. Kaikki panelistit sitoutuivat edistämään Tapon tavoitteita tamperelaisen pyöräilyn edistämisessä. Kannattaa tutustua myös muihin Tapon kunnallisvaalihaasteen vastaanottaneisiin ehdokkaisiin.

Katuajokoulutusta myös tänään tiistaina 25.9.

Viime viikolla suuren suosion saavuttanut katuajo-opetus järjestetään yleisön pyynnöstä toisenkin kerran tänä syksynä. Tampereen polkupyöräilijät ja pyöräilyseura Kaupin kanuunat järjestävät tänään tiistaina 25.9.  pyöräilijöille koulutusta kadulla ajamiseen. Kokoontuminen Laikunlavalla (Vanhan kirjastotalon puistolavalla) kello 17:30.

Koulutuksessa opetetaan

  • liikennesääntöjen perusteet katuajossa
  • pyörän paikka ajoradalla
  • ryhmittyminen, risteyskäytös,
  • hyvän liikennekäytöksen perusteet
  • sujuvia pyöräreittejä
  • ja käydään läpi näitä kaikkia käytännössä kaupungin kaduilla ja pyöräteillä.
Teoria- ja keskusteluosuus kestää noin puoli tuntia ja katuajelu noin tunnin. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille pyörällä liikkuville.

Katuajokoulutus alkaa Tampereella

Helsingissä ja Jyväskylässä jo hyvän aikaa pyörineet katuajot rantautuvat Tampereelle. Tampereen polkupyöräilijät ja pyöräilyseura Kaupin kanuunat järjestävät huomenna tiistaina 18.9.  pyöräilijöille koulutusta kadulla ajamiseen. Kokoontuminen Laikunlavalla (Vanhan kirjastotalon puistolavalla) kello 17:30.

Koulutuksessa opetetaan

  • liikennesääntöjen perusteet katuajossa
  • pyörän paikka ajoradalla
  • ryhmittyminen, risteyskäytös,
  • hyvän liikennekäytöksen perusteet
  • sujuvia pyöräreittejä
  • ja käydään läpi näitä kaikkia käytännössä kaupungin kaduilla ja pyöräteillä.
Teoria- ja keskusteluosuus kestää noin puoli tuntia ja katuajelu noin tunnin. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille pyörällä liikkuville.
Mikäli kiinnostuneita on, opetusta voidaan järjestää myös myöhemmin syksyllä. Joka tapauksessa koulutukset alkavat jälleen keväällä lumien sulettua.

Ensi kokemukset Viinikankadun pyöräkaistoista

Olen nyt ajanut Viinikankadun Lahdenperänkadun ja Sekoittamon välisen osuuden kahdesti: maanantaina iltapäivällä etelään, tiistaiaamuna pohjoiseen.

Kun kuulin, että Viinikankadulle tehdään pyöräkaistat, pidin ajatusta järjettömänä. Paljon tärkeämpiäkin pyöräilyn kehittämiskohteita Tampereella on. Nyt, kun kaistat on maalattu, pidän ajatusta erinomaisena. Viinikankatu on etenkin Vuoreksen valmistuttua merkittävä pyöräilyväylä, joka tällä todella edullisella muutoksella parani valtavasti.

Ei toteutus kuitenkaan täydellinen ole. Päällyste pyöräkaistalla on todella epätasainen. Reikiä ja kaivonkansia on edessä jatkuvasti. Lisäksi asfaltissa on Kuokkamaantien eteläpuolella päällimmäinen asfalttikerros ei ala reunakivestä vaan vasta hiukan keskemmältä, minkä vuoksi asfaltissa on pitkittäinen kynnys.

Keskikorokkeiden kohdalla autokaista kapenee paljon. Tämä auttaa tekemään Viinikankadusta vähemmän houkuttelevan läpiajoliikenteelle, mutta saattaa samalla pelottaa arimmat pyöräilijät jalkakäytävälle. Toivottavasti ei.

Aamulehden kommenteissa ounasteltiin, että liikennevalojen tunnistinsilmukat eivät huomaisi pyöräilijää. Kun itse ajoin Viinikankadun läpi, samaan aikaan valoissa odotteli myös autoja. Jos valot toimivat kuten pitää, Kuokkamaantien ylityksestä tulee paljon entistä sujuvampaa.

Bussipysäkit on tehty lähes oikein: pyöräkaista loppuu ennen pysäkkiä ja jatkuu taas pysäkin jälkeen. Bussit on tarkoitus ohittaa vasemmalta, jos ohittamisen tarpeelliseksi katsoo. Harmi vain, että pyöräkaista on merkitty sulkuviivalla, joten pysäkille pysähtyneen bussin ohi ei laillisesti pääse. Ajokaista- ja sulkuviivat ovat muutenkin normaalia leveyttä, vaikka Tieliikenneasetuksessa määrätään käyttämään normaalia leveämpää viivaa.

Mielestäni pahin ongelmakohta on Lahdenperänkadun ylitys etelään ajettaessa. En tiedä, miten Lahdenperänkadun pohjoisreunan pyörätielle itää kohti (kuvassa vasemmalle) pitäisi laillisesti ajaen kääntyä. Suoraan Koivistonkylän ja Vuoreksen suuntaan ajavien kannalta Lahdenperänkadun ylitys on toteutettu oikein: oikealle kääntyvien kaista on pyöräkaistan oikealla puolella ja eroaa pyöräkaistasta hyvissä ajoin ennen risteystä.

Pohjoispäässä jatkuvuus on parempi. Viinikan liittymästä itään ja pohjoiseen pyrkivät voivat tästä jatkaa oikeanpuoleiselle pyörätielle, Hatanpään suuntaan jatkavat vasemmalle.

Pohjoispäässä on myös kaksi ongelmallista liikennemerkkiä. Ylempi on pyöräkaistojen alussa etelään mentäessä, alempi samassa risteyksessä juuri ennen pyöräkaistojen pohjoista päätepistettä.

Lisäys: Keskiviikkona ajoin Lahdenperänkadun eteläpuolisen pätkän. Osuus päättyy eteläpäässä ikävästi tietyöhön, jonka kohdalla opasteissa olisi hiukan parannettavaa. Päällysteen ja viivojen virheet jatkuvat eteläpäähän asti, mutta muuten eteläisin osuus on hyvin toteutettu.