Hollannin opit Tampereelle

Viime viikolla Tampereella vieraili kolme hollantilaista pyöräilyasiantuntijaa Dick van Veen (Mobycon), Rico Andriesse (At Goudappel Coffeng), Herbert Tiemens (Utrechtin kaupunki) pitämässä työpajaa pyöräilystä. Tässä tiivistelmä työpajan purusta, jonne myös Tampereen polkupyöräilijät kutsuttiin kuuntelemaan tuloksia.

Pyöräily Hollannissa

Tavoitteena Alankomaissa on tehdä parempia ja elävämpiä kaupunkeja ihmisille. Polkupyörä on siinä vain väline. Pyöräilyn huippumaassa 10 kilometrinkin pituisista matkoista 20 % tehdään pyörällä. Kaupunkien väliset erot ovat kuitenkin suuria, Rotterdamissa pyöräilyn kulkutapaosuus on alle 20 %, kun Groningenissä se on yli 50 %.

Haasteena maassa nähdään liikennemallien kehittäminen. Hyöty/kustannus analyyseja tehdään myös pyöräilyreiteistä. Netissä oleva laskuriin syötetään mm. nykyinen kulkutapajakauma, matkojen pituudet, investoinnin määrä ja pyörätien sijainti (maaseutu/kaupunki). Laskuri esittää hyödyt ja kustannukset varsin tarkasti (esim. polttoaineverotuksen tai julkisen liikenteen tukien väheneminen pyöräilyn kasvaessa). Tämä olisi hienoa saada myös Suomeen!

Työpajan tuloksista keskustelu käynnissä.

Työpajan tuloksista keskusteltiin vilkkaasti.

Hämeenkadulle paremmat liittymät

Tampereen työpajan esittelystä vastasivat kaupungin omat virkamiehet.
Hämeenkadun yleissuunnitelmaan hollantilaiset kaipasivat selkeämpiä liittymiä pyöräilijöille poikkikaduille ja kadun molempiin päihin. Bussi- ja ratikkapysäkkien detaljit vaativat kehittämistä. Työpajassa oli myös visioitu kävelijöiden ja pyöräilijöiden ”punaista mattoa” Rautatienkadun yli.
TAPOn kommentit yleissuunnitelmaan viime keväänä olivat tismalleen samat. Toivottavasti kaupunki herää toteuttamaan muutokset jatkosuunnittelussa.

Kalevanrinne sekä Hervannan valtaväylän ja Sammonkadun risteys

Risteykseen on yleissuunnittelussa hahmoteltu katutason yläpuolella menevää pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden liikenneympyrää. Sen rinnalla vaihtoehtona on esitetty katutason risteystä tai alikulkuihin perustuvaa ratkaisua. Kaikki tuntuivat olevan sitä mieltä, että pyöräilijöiden korottaminen kerrosta ylemmäs on paras ratkaisu.
Kalevanrinteen liikenteen yleissuunnitelmista kommentteja oli tullut Rieväkadusta, jota hollantilaiset pitivät liian vahvasti Hervannan valtaväylän jatkeena. Rieväkadun ja Hervannan valtaväylän risteyksessä autojen nopeuksien laskeminen on hyvin olennaista. Tämä oli hyvä huomio ja toivottavasti sama ajattelu saadaan leviämään laajemmallekin Tampereelle.

Yhteenveto

Hollantilaiset olivat nostaneet esiin sen, että ratkaisut pitäisi tehdä heikomman ehdoilla. Kun tila ei riitä kaikille kulkumuodoille, niin autoilun pitäisi olla ensimmäinen jolta otetaan. On turvallisempaa, että autosta lähtee peilit kuin että pyöräilijä jää auton alle.
Havaittavuus on tärkeää. Ratkaisujen on näyttävä: kadun käyttäjälle pitää olla selkeää missä on pyörätie ja missä on jalkakäytävä.
Alankomaissa on käytössä suunnitteluperiaatteena ”anteeksiantomahdollisuus” kaikissa ratkaisuissa: jos pyöräilijä horjahtaa, niin hän ei jää heti rekan alle, vaan pystyy turvallisesti korjaamaan tasapainonsa. Tämä ei onnistu Viinikankadulla.
Kuten TAPOkin on jo aiemmin nostanut esiin, niin pyöräteitä ei tarvittaisi niin paljoa, vaan 30 km/h nopeusalueella perusratkaisuna voisi olla pyöräily ajoradalla. Tällöin yksityiskohtia pitäisi korostaa paremmin ja 30 km/h alueita laajentaa.

Tampereen pikakorjaukset

Kysyin vielä herroilta, mitkä olisivat kolme tärkeintä asiaa Tampereella. Pienen neuvonpidon jälkeen he päätyivät näihin toimenpiteisiin:
1. Lisää pyöräpysäköintiä – auttaa kulttuurimuutoksessa nostamalla pyöräilyn esiin ja on halpaa.
2. Koska aiotaan käytetään paljon rahaa ratikkaan, pitäisi käyttää rahaa myös sen saavutettavuuteen pyörällä. Kävellen ratikalle tullaan todennäköisesti alle puolen kilometrin päästä, fillarilla jopa yli kahden kilometrin päästä.
3. Hollannissa 80 % kaduista on 30 km/h kaduista ja niillä pyöräily on ohjattu ajoradalle. Sama kannattaisi tehdä Tampereella.

Hei siellä kaupungilla, ryhtykääpä hommiin!

Miten Kriittisen reitti valittiin?

 

Ensiksi pitää tankata, jotta jaksaa ajaa kriittisesti.

Ensiksi pitää tankata, jotta jaksaa ajaa kriittisesti.

Eilen käynnistimme säännölliset Kriittiset pyöräretket Tampereella. Kriittisiä on Tampereella järjestetty eri tahojen toimesta aiemminkin, mutta ne ovat olleet yksittäisiä tapahtumia. TAPO ottaa nyt kopin ja ryhtyy järjestämään muutaman kriittisen pyöräretken joka vuosi. Tilausta näyttää olevan; eilen laskimme 133 henkeä Laikun lavalla, jonne reitti päättyi. Palaute oli positiivista, pyöräilystä ajoradalla isossa ryhmässä nautittiin ja aurinko paistoi. Laikun lavalla oli tarjolla vielä hyvää musaa, joten kaiken kaikkiaan onnistunut tapahtuma. Paikalla oli myös Aamulehti.

Eilen teemana oli työmatkareitit. Reitti kulki niillä kaduilla, joissa pyöräily on erityisen hankalaa:vellamonkatu

Vellamonkatu (joka on nyt kaivettu auki) on suunniteltu surkeasti. On käsittämätöntä, että vielä viime kesänä on rakennettu noin huono ratkaisu. Kadulla on hiljainen autoliikenne, mutta vilkas pyöräliikenne. Kadulle sopisi loistavasti pyöräkaistat, joilla kadun liikenne saataisiin selkeäksi ja turvalliseksi. Esimerkiksi Vellamonkadun ja Pinninkadun risteys (kuvassa) on todella vaarallinen. Siinähän Vellamonkatua ajava pyöräilijä on kuvan suunnasta tullessa väistämisvelvollinen risteyksessä olevaan autoon nähden. Pyörät kaistoillensa ja homma olisi selkeää.

Itsenäisyydenkadulla on Euroopan kapein kaksisuuntainen pyörätie.

Itsenäisyydenkadulla on Euroopan kapein kaksisuuntainen pyörätie.

Itsenäisyydenkatu on katutilana aika karmea ja sen pyöräily on jätetty suunnittelematta. Se uhkaa katkaista pääsyn Hämeenkadulle ensi kesänä (toivottavasti) tuleville pyöräteille. Itsenäisyydenkadulle pitää nopeasti tehdä suunnitelmat erotelluiksi pyöräteiksi ja autoliikenteen rauhoittamiseksi.

Rautatienkatu on karmiva esimerkki Tampereen liikennesuunnittelusta. Kääntyminen Itsenäisyydenkadulta Rautatienkadulle on pyöräilijälle täysin mahdotonta. Yhdistetty kevyenliikenteen väylä loppuu rautatieaseman edustalla ja jatkuu taas pysäköintilaitoksen kohdalla. Tällekin kadulle olisi simppeli lääke: yksisuuntaiset pyörätiet. Tilaa kyllä on.

kriittinen_130513_rautatienkatu

Rautatienkatu

Tampereen valtatie / Viinikan härdelli ovat autokaupungin tuotoksia, joissa pyöräilijät ja jalankulkijat on työnnetty pois alta. Risteysalueella on myös hyvät mahdollisuudet jäädä konkreettisesti autojen alle. Alueen uudistamista suunnitellaan. Viime syksynä esillä olleissa yleissuunnitelmissa pyöräilijät oli pistetty sakkokierroksille ja jyrkkien mäkien alla odottaviin tunneleihin. Perusajatus pyöräilijöiden pistämisestä tunneleihin Viinikan härdellissä on hyvä, toteutus pitää suunnitella paremmin. Autoliikenteen järjestelyihin yleissuunnitelmassa oli kyllä paneuduttu suurella vaivalla, mutta risteyksen pyöräilyliikennettä niissä ei mainittu kuin muutamalla sanalla.

Liikenneinsinöörit olivat myös keksineet, että risteyksen yli pitää rakentaa silta pohjoisesta etelään meneville autoille. Mahtavaa, että saadaan keskustan läheisyyteen Lakalaivan iki-ihanaa autosilta-arkkitehtuuria. All Bright Tampere!

Kerrankin pyöräilijöillä on hyvä ja selkeä reitti Hatanpään valtaväylällä

Kerrankin pyöräilijöillä on hyvä ja selkeä reitti Hatanpään valtaväylällä

Hatanpään valtatielle, Hämeenkadulle ja Hämeenpuistoon sopii kaikille tuo sama vanha lääke: yksisuuntaiset pyörätiet. Hämeenpuiston pohjoisosassa Metson ja Näsinpuiston välillä voisi toimia myös pyöräkaistat. Hämeenpuiston keskellä kulkeva bulevardisysteemi on huono, hidas ja vaarallinen. Ja se on hyvä varata kaupunkitapahtumille.

kriittinen140513_aleksis_kiven_katu

Tähän pyöräkaista!

Aleksis Kiven kadulle maalattiin jalkakäytävälle toissakesänä viiva erottelemaan pyöräilijät jalankulkijoista yhden korttelin matkalle. Jalkakäytävän muuttaminen tuolla tavoin pyörätieksi oli lyhytnäköistä ja huonoa liikennesuunnittelua. Aleksis Kiven kadusta ollaan tekemässä tulevaisuudessa pyöräilyn etelä-pohjoissuuntainen pääväylä Kuninkaankadun sijaan. Se on hyvä ajatus. Mutta väylä pitää toteuttaa kunnolla. Tässä tapauksessa se olisi vielä halpaa ja helppoa: tehdään kadulle pyöräkaistat.

Kuten yllä huomaa, niin reitin suunnittelu oli meille aika helppoa. Kaikki isot väylät keskustaan ja keskustan läpi tarvitsevat vielä merkittävästi kehittämistä, jotta pyöräily sujuu. Yksi Puutarhakatu-Rongankatu ei riitä, sillä harvan työpaikka on kadun tämän kadun varrella.

Seuraava Kriittinen Tampereella on elokuun 13. päivä. Silloin pureudumme koululaisten reitteihin. Hyviä vinkkejä reitistä otetaan vastaan!