Baana Hervantaan

eli Ratikka on pyöräilyhanke, osa 3

Raitiotien rakentaminen on ainutkertainen tilaisuus luoda huippuluokan pyöräilyn pääväylä keskustan ja Hervannan välille. Raitiotien rakentamiskustannuksissa ei ole huomioitu pyörätien kustannuksia. Pyörätie tulee rakentaa raitiotien rakentamisen yhteydessä.

Raitiotien yhteydessä on suunniteltu myös pyörätiet olemassaolevien pyöräteiden tilalle. Ratikan rakentaminen kuitenkin paikoin jopa huonontaa nykyisiä pyöräteitä, eikä korvaavia yhteyksiä rakenneta ratikan budjetista.

Laadukas pyörätie on Pyöräliikenteen suunnitteluohjeen mukaisesti turvallinen, suora, jatkuva, vaivaton ja miellyttävä. Hyvä pyörätie on eroteltu sekä autoliikenteestä että jalankulusta. Risteykset ajoratojen kanssa tulee tehdä pyöräilijän turvallisuutta korostaen, mutta pyöräilyn sujuvuutta heikentämättä. Laadukas pyörätie on niin leveä, että kaksi pyöräilijää mahtuu kulkemaan samaan suuntaan rinnakkain. Pyörätiellä ei ole kulkua hidastavia tai suunnistamista haittaavia mutkia tai mäkiä. Laadukas pyörätie houkuttelee kulkemaan arkimatkat pyörällä.

Nykyinen keskustasta Hervantaan kulkeva pyöräväylä sisältää matkaa turhaan pidentävää kiertelyä ja liian jyrkkiä mäkiä, jotka ovat jopa este huonokuntoisille. Jotta pyöräily Hervannan ja keskustan työpaikka-alueiden välillä olisi kilpailukykyinen vaihtoehto muiden liikennemuotojen rinnalla, reitin on oltava erittäin laadukas. Yhdistämällä työt ratikan rakentamiseen voidaan vähentää muulle liikenteelle aiheutuvia haittoja ja säästää kustannuksissa. Siksi Tampereen polkupyöräiljät ry:n tavoitteena on, että Baana Hervantaan rakennetaan yhtä aikaa ratikan kanssa.

Ratikka on pyöräilyhanke -kirjoitussarjan seuraavassa osassa käydään baana läpi osuus osuudelta. Lue myös edelliset osat.

Tämä teksti on myös ensimmäinen osa kuntavaaleja pohjustavaa Teesit 2017 -kirjoitussarjaa.

Hatanpään valtatien katusuunnitelmat: Tampereella ei vieläkään osata suunnitella laadukasta pyörätietä.

Pyöräilyn laatukäytävät ovat seudullisia ja alueellisia pääreittejä, jotka on tarkoitettu sujuvaan pyöräilyyn ja joiden pitäisi edustaa kaikkein laadukkainta pyöräilyinfraa. Hatanpään valtatie on osa eteläistä laatukäytävää Tampereen keskustasta Pirkkalaan. Yhdyskuntalautakunta käsittelee tänään 18.8.2015 reitin alkupään katusuunnitelmaa Koskikeskuksen kohdalla.

Onko tulossa odotetun laadukasta pyöräilyinfraa? Lyhyesti: ei ole.

Hatanpään valtatien katusuunnitelma välillä Verkatehtaankatu - Suvantokatu

Hatanpään valtatien katusuunnitelma välillä Verkatehtaankatu – Suvantokatu

Leveys

Hatanpään valtatie on yksi Tampereen vilkkaimmista pyöräteistä. Suunniteltu kaksisuuntainen pyörätie on 2,0 – 2,5m leveä. Suunnitteluohjeen mukaan tämä ei täytä nykyisilläkään liikennemäärillä pääväylän kriteerejä.

Suunnittelijat vastaavat tähän, että vaikka nyt ei olekaan  tilaa leveämmälle väylälle, niin suunnitelma mahdollistaa pyörätien leventämisen myöhemmin. Lisätilaa syntyy, kun Hämeenkadusta joskus tulee kokonaan joukkoliikennekatu ja sieltä tuleva autoliikenne vähenee.

Leveys ei ole ainoa laatutekijä, eikä edes tärkein

Pienilläkin yksityiskohdilla voi olla suuri merkitys reitin sujuvuuden kannalta, ja risteyssuunnittelu on itse asiassa väylän leveyttä tärkeämpi laatutekijä. Valtaosa onnettomuuksista tapahtuu risteyksissä. Siksi Tampereen polkupyöräilijät ry kävi suunnitelman tarkasti läpi ja ehdotti useita parannusehdotuksia. Niistä ilahduttavasti toteutuu lisätilan luominen poistamalla tarpeettomaksi jäävä, erillinen kääntymiskaista Suvantokadulle.

Sen sijaan huomautukset muista kuin leveyteen liittyvistä laatuongelmista näyttävät kaikuneen kuuroille korville. Yhdyskuntalautakunnan esityslistassa koko asia kuitataan lauseella ”Tampereen polkupyöräilijät ry esittää huolensa, ettei eroteltu pyörätie ole
riittävän laadukas seudullinen laatukäytävä”, ikäänkuin sille ei voitaisi mitään.

HVT_koskikeskus_katusuunnitelma_yksityiskohta.png”Suvantokadun risteykseen on jätetty suomalaisen liikennesuunnittelijan ammattitaidottomuuden tärkeä symboli, temppushikaani pyörätielle. ”

– nettikeskustelija Tampereen polkupyöräilijöiden Facebook-ryhmässä

Esitimme muistutuksessa, että Hatanpään valtatien ja Suvantokadun liittymä pitää suunnitella uudestaan. Tällä hetkellä suunnitelma ei täytä risteämisjärjestelyjen tärkeimpiä suunnitteluperiaatteita selkeyttä, turvallisuutta ja sujuvuutta vaan on niiden kannalta kelvoton; suoralle tielle on suunniteltu S-mutka ja kavennus alle kaksimetriseksi. Suunnitteluperiaatteiden mukaan pyöräilyn pääverkolla tulee pyrkiä pyöräilyn etuajo-oikeuteen ja sillä tulisi olla riittävät kaarresäteet ja suorat ajolinjat.

Tätä muistutusta ei ole suunnitelmassa noteerattu, eikä siihen edes vastata lautakunnalle toimitetussa vastauksessa. Sama koskee  muita parannusehdotuksiamme, jotka ovat nähtävissä linkatuissa dokumenteissa.

Suunnitelmaa vastaan oli tehty muitakin muistuksia, jotka eivät aiheuttaneet toimenpiteitä.

Lopuksi

Sanomattakin lienee selvää, että pyörätien poikki on risteyksissä myös reunakivet.

Onko Hatanpään valtatien pyöräilyn laatukäytävä tuomittu epäonnistumaan heti ensimmäisen korttelin matkalla? Opitaanko Tampereella suunnittelemaan  pyörätien risteysjärjestelyjä niin, että väistämisvelvollisuus ja risteyksen geometria ovat sopusoinnussa? Onko meillä pyöräteiden käyttäjillä mitään mahdollisuuksia vaikuttaa suunnittelun laatutasoon?

Liikennesuunnittelijat leikkivät pyöräilijöiden hengillä

Tulevan tiistain yhdyskuntalautakunnan esityslistalla on Tuomikirkonkadun katusuunnitelma. Suunnitelma käsittelee Satakunnan- ja Kyttälänkadun välistä osuutta. Siinä esitetään osittain yhdistetyn kevyen liikenteen väylän (Satakunnankatu-Rongankatu) ja osittain materiaalierotellun pyörätie-jalkakäytävän (Rongankatu-Kyttälänkatu) rakentamista kadun itälaitaan.

Suunnitelman ollessa nähtävillä siitä jätettiin kaksi muistutukset (Tampereen polkupyöräilijöiden muistutus), joissa molemmissa esitettiin pyöräilyn sijoittamista ajoradalle ja kadun länsilaitaan yksisuuntaista ”vastavirtapyörätietä”. Nämä muistutukset ohitettiin täysin jatkosuunnittelussa. Perusteluna oli, että yhdistetty kevyen liikenteen väylä on tuttu pyöräilijöille. Samalla periaatteellahan olisi 60-luvulla voitu jatkaa mukulakivikatujen rakentamista tai jättää 2010-luvulla Rantatunneli rakentamatta, sillä se eihän tamperelainen autoilija osaa tunnelissa ajaa.

Pyöräilijän asema on eri jokaisessa korttelissa

Tuomiokirkonkadun suunnitelmassa pyöräilyn asema muuttuu korttelin välein: Tuomiokirkon kohdalla ajoradalla, Satakunnankadun ja Rongankadun välillä yhdistetyllä kevyen liikenteen väylällä, seuraavassa korttelissa kaksisuuntaisella aivan liian kapealla (2,15 m) pyörätiellä ja lopuksi Stockmannin kohdalla kävelykadulla. Tämä sekoittaa pyöräilijöiden lisäksi autoilijoita ja jalankulkijoita. Lisäksi pyöräily etelän suuntaan tapahtuu muusta liikenteestä poiketen vasemmanpuoleisen liikenteen logiikan mukaan. Tämä lisää risteysonnettomuuksien riskiä selvästi (lähde: Summala et al. 1996).

Näin pyöräilyn tulisi tapahtua etelään päin.

Yksisuuntaisella pyöräkaistalla olisi helppoa ja turvallista pyöräillä etelään päin.

Ja näin pohjoiseen päin.

Ja näin pohjoiseen pyöräily sujuisi turvallisimmin ja selkeimmin ajoradalla, kuten nykyäänkin Tuomiokirkonkadulla.

 

Surkeat näkemät aiheuttavat todella suuren vaaran

Tuomiokirkonkadulla risteysonnettomuuksien riskit ovat erittäin suuret erityisesti Kyttälänkadun ja Rongakadun risteyksissä, sillä niissä olisi erittäin huonot näkemät.

Tuomikirkonkadun ja Kyttälänkadun kulmaus. Huomaa kuinka ruskea rakennus kadun kulmassa on kiinni jalkakäytävässä, jonka kohdalle esitetään eroteltua pyörätietä ja jalkakäytävää. (Kuva: Google Street Maps)

Tuomikirkonkadun ja Kyttälänkadun kulmaus. Ruskea rakennus kadun kulmassa on kiinni jalkakäytävässä, jonka kohdalle esitetään eroteltua pyörätietä ja jalkakäytävää. (Kuva: Google Street Maps)

Näin paljon pyöräilijästä näkyisi suunnitellulta pyörätieltä autoilijalle.

Näin paljon pyöräilijästä näkyisi suunnitellulta pyörätieltä autoilijalle.

Jos etelään päin Tuomiokirkonkadulla olisi yksisuuntainen pyörätie, näkyisi pyöräilijä paljon paremmin risteykseen tullessa:

Pyöräilijän ollessa kadun oikeassa reunassa, hän olisi mahdollisimman kaukana risteystä lähestyvästä autosta. Tämä parantaa merkittävästi näkymiä ja antaa aikaa reagoida.

Pyöräilijän ollessa kadun oikeassa reunassa, hän olisi mahdollisimman kaukana risteystä lähestyvästä autosta. Tämä parantaa merkittävästi näkymiä ja antaa aikaa reagoida.

 

Kaupungin liikennesuunnittelijoiden esityksen mukainen näkymä pyöräilijän perspektiivistä.

Kaupungin liikennesuunnittelijoiden esityksen mukainen näkymä pyöräilijän perspektiivistä.

Näkemä yksisuuntaiselta pyörätieltä on paljon parempi. Kuvaan on punaisella merkitty alue, joka jäisi näkemättä jos pyörätie on kadun itäreunalla.

Näkemä yksisuuntaiselta pyörätieltä on paljon parempi. Kuvaan on punaisella merkitty alue, joka jäisi näkemättä jos pyörätie on kadun itäreunalla.

 

Pyöräilijän saapuessa risteykseen pohjoisesta Tuomiokirkonkatua hidasta 12 km/h nopeutta (verrattavissa nopeaan juoksuun) hän etenee lähes yli 3 metriä sekunnissa. Tällä nopeudella tullaan kulman takaa täysin näkymättömistä sekunnissa Kyttälänkadun puoleen väliin. On täysin järjetöntä aiheuttaa näin suuri vaara pyöräilijöille.

Rongankadun risteyksen näkemät

Rongankadun risteyksen näkemät ovat myös erittäin huonot suunnitellulta kevyen liikenteen väylältä.

Rongankadun risteyksen näkemät ovat myös erittäin huonot suunnitellulta kevyen liikenteen väylältä.

tuomiokirkonkatu_fillari_näkemämuutos_rongankatu

Länsireunan yksisuuntaiselta pyörätieltä näkemät olisivat paljon paremmat. Kuvassa punaisella alue, joka jäisi näkemättä itäreunan yhdistetyltä kevyen liikenteen väylältä.

 

Reitin jatkuvuus Erkkilänsillalle

Pohjaesityksessä todetaan myös:

Pyörätien sijoittamista Tuomiokirkonkadun itäpuolelle puolsi myös pyöräreitin jatkuvuus Tuomiokirkonkadun editse Erkkilänkadun kautta Tammelaan. Tulevaisuudessa on tarkoitus kehittää Erkkilänkadun pyöräilyolosuhteita Ratapihankadun toteuttamisen yhteydessä.

Tämä on virheellinen väite. Pyöräilyn toteuttaminen oikeanpuoleisena luo huomattavasti paremmat edellytykset ohjata pyöräilyreitti tulevaisuudessa joko Satakunnankadun ja Rautatienkadun tai Tuomiokirkonpuiston läpi, sillä kadun oikeasta laidasta liikenne on helppo ohjata haluttuun suuntaan. TAPOn esittämä ratkaisu Tuomiokirkonkadulle tekisi myös Satakunnankadun risteyksestä paljon turvallisemman ja selkeämmän.

Konfliktien lisääntyminen pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden kesken

Pohjaesitys lisää jo nyt runsain mitoin esiintyviä konflikteja pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden välillä. Tuomiokirkonkatu on koko suunnittelualueelta erittäin merkittävä jalankulkureitti. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää taata jalankulkijoille rauha. Tämä tapahtuu ylivoimaisesti parhaiten ohjaamalla pyöräily toiseen suuntaan ajoradalle ja toiseen suuntaan yksisuuntaiselle pyörätielle.

Yhdistyt kevyen liikenteen väylät luovat myös pyöräilijöille väärän kuvan siitä, että he voivat pyöräillä siellä missä jalankulkijat menevät. Tämän näkyy Tampereella poikkeuksen runsaana jalkakäytäväpyöräilynä.

Pohjaesitys perustuu vanhentuneeseen ajatteluun ja tietoon

Esimerkiksi Tampereen Teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuslaitos Vernen Pykälä II -projektin mukaan edistyneimmissä pyöräilykaupungeissa pyöräilyinfrakstuktuuri on poikkeuksetta huippuluokkaa. Tämä mahdollistaa sujuvan, nopean ja turvallisen pyöräilyn. Pyöräilyn pääreiteillä pyöräily on yleensä eroteltu muusta liikenteestä ja liittymien turvallisuuteen ja sujuvuuteen on panostettu esim. tuomalla pyöräilijöille etuisuuksia risteäviin katuihin nähden. Yhdistettyä jalkakäytävä-pyörätietä ei parhaissa pyöräilykaupungeissa käytetä.

Pohjaesitys on vastoin kaupungin omia linjauksia

Tampereen kaupungin katusuunnittelussa ja kaavoituksessa pyöräily tunnuntaan nähtävän pakollisena pahana, joka pitää pistää pois ”oikean” liikenteen – eli autoilun – tieltä yhteen jalankulun kanssa. Tämä on hyvin vakavassa ristiriidassa kaupungin linjausten kanssa, joissa korostetaan hyvinvointia, tiedolla johtamista, pyöräilyn, kävelyn sekä joukkoliikenteen kulkutapaosuuden nostamista.

Kaupunkilaisten mielipidettä ei arvosteta

Jos Tuomiokirkonkadun suunnitelma menee läpi sellaisenaan yhdyskuntalautakunnassa, on kyseessä törkeä kaupunkilaisten mielipiteen ohittaminen. Mutta tämä onkin enemmän sääntö kuin poikkeus: Tampereen polkupyöräilijöiden viimeisen vuoden aikana jättämistä katusuunnitelmien muistutuksista 9 on edennyt päätökseen saakka. Näistä Niemenrannan kadut muuttuivat merkittävästi paremmiksi, Isokuusen ja Rantatunnelin pyöräilyjärjestelyt paranivat hieman, mutta lopuissa kuudessa tapauksessa suunnitelmia ei muutettu mitenkään.

TAPOn muistutukset ovat olleet hyvin perusteellisia, perustuneet tuoreeseen tieteelliseen tutkimustietoon ja muualla Suomesta sekä Euroopasta saatuihin kokemuksiin kaupunkiliikenteen järjestämisestä. Mutta silti näitä ei ole haluttu huomioida. Tämä osoittaa sen, että osalla liikennesuunnittelijoista on jäänyt päälle menneiden vuosikymmenten tapa toimia ja ikävä kyllä myös tapa tehdä liikennesuunnittelua.

Vaihtoehtoisen ratkaisun kustannusvaikutukset

TAPOn esittämän ratkaisu ei olisi yhtään kalliimpi rakentaa kuin virkamiestenkään. Se ei myöskään lisäisi hoitokustannuksia, mutta turvallisempana ja sujuvampana ratkaisuna se lisäisi pyöräilyä ja sen turvallisuutta. Näistä saatavat yhteiskunnan kustannushyödyt ovat merkittävät.

Johtopäätös

Suunnitelma on palautetta valmisteluun ja valmistelussa on otettava huomioon pyöräily ja kävely huomattavasti paremmin.

LISÄYS 13.5.: Yhdyskuntalautakunta palautti katusuunnitelman valmisteluun.