WCC15: Tulevaisuus on jaetussa katutilassa?

Yksi kaupungin vilkkaimmista pyöräreiteistä risteää väylän keskustan maanalaiseen autojen pysäköintihalliin johtavan väylän kanssa. Risteys on muutettu muutama vuosi aiemmin Shared Space hengessä kiertoliittymän kaltaiseksi. Toimii mainiosti ja vakavia onnettomuuksia ei ole sattunut.

Yksi kaupungin vilkkaimmista pyöräreiteistä risteää väylän keskustan maanalaiseen autojen pysäköintihalliin johtavan väylän kanssa. Risteys on muutettu muutama vuosi sitten Shared Space hengessä kiertoliittymän kaltaiseksi. Toimii mainiosti ja vakavia onnettomuuksia ei ole sattunut.

Tämä teksti on toinen osa Talvipyöräilykongressiraportistani. Ensimmäinen osa käsittely sään ennustamista.

Hollannissa, erityisesti kongressikaupungissa Leeuwardenissa ja muutamissa muissa lähialueen kaupungeissa, ollaan siirtymässä yhä vahvemmin Shared space ajatteluun. Keskeisenä ajatuksena on luotto ihmisten terveeseen maalaisjärkeen ja toisten kunnioitukseen. Erillistä pyöräinfraa ei pidetä kaupunkikeskustoissa tulevaisuuden ratkaisuna.

Leeuwardenissa sijaitsee myös Shared Space Knowledge Center, joka edistää ajattelumallia. Iso osa kaupungin keskustan katuverkosta on jaettua tilaa.

Ulosajo parkkihallista.

Ulosajo parkkihallista. Ylemmän kuvan risteys näkyy kaukana edessä.

Tärkeä osa Shared Space –katuja on 30 km/h nopeusrajoitus. Hollantilaisten mukaan autoilijat hyväksyvät 6 minuuttia tällä nopeudella ajamista, mutta sen jälkeen nopeuden on noustava tai liikennesääntöjen rikkominen yleistyy. Tampereella 30 km/h nopeudella pääsisi kuudessa minuutissa varsin kauas Rautatieasemalta, erityisesti jos valoristeyksiä muutettaisiin kiertoliittymiksi.

Shared space alue päättymässä ja muuttumassa jaetuksi katualueeksi.

Shared space alue päättymässä ja muuttumassa jaetuksi katualueeksi.

Katutila takaisin pyöräilijöille

IMG_0464

Pyörien ehdolla tehty vilkas katu, jolla kulkee 6000 autoa ja 15000 pyörää vuorokaudessa. Kadun varressa on myös runsaasti liikkeitä, joihin pääse millä tahansa kulkumuodolla varsin helposti. Voisiko Hatanpään valtatie tai Rautatienkatu näyttää tältä joskus?

Hollannissa ollaan paikoin pulassa valtavan pyörämäärän kanssa. Lähes 17 miljoonan asukkaan maassa on 19 miljoonaa pyörää, 7,6 miljoonaa autoa ja yli 7000 bussia. Kaupungeissa joudutaan pohtimaan, että onko järkevää pitää leveitä autokaistoja kaduilla, joissa pyöräilijämäärät ovat erittäin suuria. Katutila on rajallinen ja se pitäisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Tosin tämä ei ole mitään uutta auringon alla: Alankomaissa pyöräilyn kulkutapaosuus vuonna 1916 oli 75 % ja autoilun 4 % (Vaismaa, Kalle: Aloittelijasta mestariksi, 2014).

Detaljit on kunnossa: ajoradalta on helppo siirtyä jalkakäytävälle pyöräparkkiin.

Detaljit on kunnossa: ajoradalta on helppo siirtyä jalkakäytävälle pyöräparkkiin.

Katutilan jakaminen 2+2 m pyöräteille ja 3,5+3,5 m ajoradoille ei ole enää välttämättä järkevää. Ratkaisua ei vielä tiedetä. Ehkä 3,5 metrinen yksisuuntainen ajorata ja sitä reunustavat 3,5 metriset pyörätiet voivat olla yksi vaihtoehto. Tai sitten shared space.

Sähköpyörät tulevat

Näin ajetaan paikallisen korkeakoulun pyöräparkkiin.

Näin ajetaan paikallisen korkeakoulun pyöräparkkiin.

Parkkitilat ovat korkeakoulun kellarissa, osin kahdessa kerroksessa.

Parkkitilat ovat korkeakoulun kellarissa, osin kahdessa kerroksessa.

Parkkihallista noustaan portaat suoraan korkeakoulun aulaan.

Parkkihallista noustaan portaat suoraan korkeakoulun aulaan.

Sähköpyörät (pedelec) muokkaavat merkittävästi Hollannin pyöräilykulttuuri- ja suunnittelua. Nykyiset väylät eivät riitä ainakaan speed-pedeleceille, jotka kulkevat jopa 45 km/h. Joku mainitsikin jo syksyllä Velo-city jälkiseminaarissa Helsingissä, että Hollannissa on jo miljoona sähköpyörää.

DHL:llä on tavarapyöriä jo monessa maassa. Milloin Suomessa?

DHL:llä on tavarapyöriä jo monessa maassa. Milloin Suomessa?

Myös pyörälogistiikka on nousussa. DHL käyttää jo pyöriä kuljetuksissaan ja Pro-e-Bike testaa samaa Hollannissa. European Cyclists’ Federationin pääsihteeri Bernhard Ensink nosti esiin myös pyörien käyttömahdollisuudet katastrofitilanteissa.

Meredith Glaser Copenhagenize Design Co:sta mainitsi myös, että osa Amsterdamin kauppiaista haluaisi autot pois kadultaan, koska ne eivät osta mitään, mutta vievät tilan pyörillä tulevilta asiakkailta. Pyöräpysäköintitilasta on monin paikoin pulaa, joten toive autojen häätämisestä on erittäin ymmärrettävä.

Kirjoitussarjan seuraavassa tekstissä pohditaan pyöräilyn markkinointia. Se ilmestyy ke 25.2.2015.